Säännöt

Kauklahden Pyrintö ry:n säännöt


1 § Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli 

Yhdistyksen nimi on Kauklahden Pyrintö. 

Yhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki Uudellamaalla, Etelä-Suomen läänissä. 

Yhdistys on perustettu 20. toukokuuta vuonna 1914, ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. 

Seuran kieli on suomi.

Seuran toiminta-alueena on Suur-Kauklahden alue Espoossa.


2 § Seuran tarkoitus

Seuran tarkoituksena on edistää liikuntaa ja muuta siihen liittyvää kansalaistoimintaa seuran toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kunto- ja terveysliikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.  Painopiste seuralla on nuorisoliikunnassa.


3 § Tarkoituksen toteuttaminen 

Tarkoitustaan seura toteuttaa: 

  1. Tarjoamalla: 
    • harjoitus- ja valmennustoimintaa;
    • kilpailutoimintaa;
    • kunto- ja terveysliikuntaa; 
    • ohjaustoimintaa;
    • liikuntatoimintaa eri ikäryhmille, molemmille sukupuolille ja toimintakyvyltään erilaisille ihmisille;
    • muuta vastaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia; 
    • tiedotus- ja suhdetoimintaa; 
    • koulutustoimintaa.
  2. Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä vaikuttamalla omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen. 
  3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa 
  4. Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. 

Toimintansa tukemiseksi seura voi 

  • ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä sekä 
  • hankkia varoja järjestäen urheilutapahtumia ja peliturnauksia, huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia sekä myyjäisiä, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, majoitus- ja ravitsemusliikettä ja bingotoimintaa sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita. 

4 § Seuran jäsenyys 

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. 


5 § Seuran jäsenet 

Seuran varsinaiseksi jäseneksi voi johtokunta hyväksyä henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran sääntöjä ja päätöksiä. 

Kunniajäseneksi voi seuran kokous kutsua johtokunnan esityksestä henkilön, joka on erittäin merkittävästi edistänyt seuran toimintaa. Kunniajäsenen arvo on elinikäinen.

Kunniapuheenjohtajaksi voi seuran kokous kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toimineen henkilön. Kunniapuheenjohtajan arvo on elinikäinen. 

Kannattajajäseneksi voi seuran johtokunta hyväksyä yksityisen henkilön tai oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattajajäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa. 


6 § Seurasta eroaminen 

Jäsenellä on oikeus erota seurasta ilmoittamalla siitä kirjallisesti johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi heti, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava jäsen on velvollinen suorittamaan maksunsa sekä muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti. 


7 § Jäsenen eronneeksi katsominen 

Johtokunta voi katsoa jäsenen eronneeksi seurasta, jos jäsen on jättänyt kuusi kuukautta sitten erääntyneen jäsenmaksun maksamatta.  Eroaminen seurasta voi tapahtua myös ns. seurasiirron myötä, jolloin jäsen siirtyy edustamaan jotain toista seuraa samassa lajissa.


8 § Jäsenen erottaminen ja muut kurinpitotoimet 

Johtokunta voi erottaa jäsenen, jos tämä on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta, muuten ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksiaan, toimii vastoin seuran tarkoitusta tai toimii törkeästi vastoin urheilun eettisiä periaatteita. 

Seuran jäsen sitoutuu noudattamaan kulloinkin voimassa olevaa WADA:n ja Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n vahvistamaa antidopingsäännöstöä ja Kansainvälisen lajiliiton antidopingsäännöstöjä sekä Kansainvälisen Olympiakomitean antidopingsäännöstöjä. Dopingrikkomukset ja seuran jäsenelle niistä määrättävät seuraamukset on määrätty edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä. Seuran jäsen voi joutua korvaamaan dopingrikkomuksella aiheuttamansa vahingon seuralle ja kansalliselle lajiliitolle sekä kansainväliselle lajiliitolle. 

Urheilun eettisten periaatteiden vastaista toimintaa on: 

  1. Urheilulle vieraiden aineiden käyttö 
    • huumeiden ja dopingaineiden käyttö tai käytön edistäminen 
    • julkinen häiritsevä esiintyminen alkoholin vaikutuksen alaisena 
    • tupakan ja tupakkatuotteiden käytön yhdistäminen urheilutilanteisiin 
  2. Epäasiallinen käyttäytyminen kilpailu- ja harjoitustilanteessa 
    • väkivalta, törkeä kielenkäyttö ja epäasiallinen arvostelu, tuomarin harhautus ja muu sääntökikkailu 
  3. Urheiluhuijaus 
    1. kilpailutilan tai -välineiden manipulointi 
    2. tuloksista etukäteen sopiminen 
  4.  Vedonlyönti 
    • vedonlyönti omasta kilpailusta 
  5. Lahjonta 
    • tuomareiden, kilpakumppaneiden, valmentajien tai toimitsijoiden lahjominen tai sen yritys tuloksen manipuloimiseksi 
  6. Sukupuolinen häirintä

Urheilun eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta on seuraamuksena lajiliiton määräämä rangaistus sen mukaan kuin liiton säännöissä tai kilpailusäännöissä määrätään, kuitenkin enintään kahden vuoden toimintakielto. 

Johtokunta päättää myös muista kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, jolloin noudatetaan asianomaisen lajin kansallisen liiton sääntöjä ja määräyksiä. 

Kansallinen lajiliitto, tai sen asemesta, tai sen lisäksi Kansainvälinen lajiliitto voi päättää seuran jäsenelle dopingrikkomuksesta määrättävästä seuraamuksesta ja muista kurinpitotoimista edellä mainituissa antidopingsäännöstöissä, säännöissä ja sääntöjä alemmanasteisissa määräyksissä vahvistetulla tavalla. 

Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon viisi päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä. Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja. 


9 § Liittymis- ja jäsenmaksut 

Varsinaisilta jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättää vuosittain seuran syyskokous. Kunniajäseniltä ja kunniapuheenjohtajalta ei peritä maksuja. 

Johtokunnalla on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos hän on suorittanut liittymis- ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 20 vuotta tai on suorittanut kertakaikkisena suorituksena 20 vuoden jäsenmaksut  tai on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluksia. Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvollisuuksista. 


10 § Seuran varsinaiset ja ylimääräiset kokoukset 

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta. 

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä lehdessä tai kirjallisena ilmoituksena jäsenille tai seuran viralliseen ilmoitustauluun kiinnitetyllä ilmoituksella tai seuran internet-sivuilla tai lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin.


11 § Kevät- ja syyskokous 

Kevätkokouksen asiat 

  1. Avataan kokous 
  2. Valitaan kokoukselle 
    • puheenjohtaja
    • sihteeri
    • kaksi pöytäkirjantarkastajaa
    • ääntenlaskijat
  3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet 
  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
  5. Esitetään johtokunnan laatima vuosikertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajien antama toiminnantarkastuskertomus 
  6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille vastuuvelvollisille 
  7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 
  8. Päätetään kokous 

Syyskokouksen asiat 

  1. Avataan kokous 
  2. Valitaan kokoukselle 
    • puheenjohtaja
    • sihteeri
    • kaksi pöytäkirjantarkastajaa
    • ääntenlaskijat
  3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet 
  4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 
  5. Päätetään mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena 
  6. Päätetään jäsenyydestä muissa järjestöissä ja yhteisöissä 
  7. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus 
  8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio 
  9. Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja joka toinen vuosi 
  10. Valitaan johtokunnan muut jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten tilalle 
  11. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia tai varatoiminnantarkastajia 
  12. Päätetään seuran edustajista niihin järjestöihin ja yhteisöihin, joissa seura on jäsenenä 
  13. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 
  14. Päätetään kokous 

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta. 


12 § Seuran ylimääräinen kokous 

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu. 

Ylimääräinen kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

 

13 § Pöytäkirja 

Seuran, sen johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat ovat kokousten puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. 

Johtokunnan, jaostojen ja valiokuntien pöytäkirjat tarkistetaan heti tai seuraavassa kokouksessa. 


14 § Äänestys 

Kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saaneet valitaan. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. 

Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä. 

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla sekä ainaisjäsenellä, kannattajajäseniä lukuun ottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää. 


15 § Seuran hallinto 

Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa johtokunta, johon kuuluu kahdeksi toimintavuodeksi valittu puheenjohtaja, ja kahdeksi toimintavuodeksi valitut 4-7 jäsentä. 

Johtokunnan jäsenistä puolet on erovuorossa vuosittain. Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella. Johtokuntaan valitaan sekä miehiä että naisia, ellei erityisiä syitä ole. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt, jotka voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla. 

Johtokunnan tehtävänä on erityisesti 

  1. Toteuttaa seuran kokouksen päätökset 
  2. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa 
  3. Valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät sekä niiden puheenjohtajat 
  4. Vastata seuran taloudesta 
  5. Pitää jäsenluetteloa 
  6. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös 
  7. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten 
  8. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa 
  9. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista 
  10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan 
  11. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä 
  12. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii 
  13. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen kevätkokousta.

 16 § Tilivuosi 

Seuran toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. 


17 § Nimenkirjoittajat 

Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai jonkun muun johtokunnan määräämän johtokunnan jäsenen tai toimihenkilön kanssa. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä. 


18 § Jaostot 

Jaostot voivat päättää sisäisestä toiminnastaan kuitenkin siten, että seuran johtokunta vahvistaa jaoston tekemät oikeustoimet. 


19 § Sääntöjen muuttaminen 

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.  Kuitenkin aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut jäsenoikeudet ja –etuudet säilyvät.


20 § Seuran purkaminen 

Seuran purkamisesta päättää seuran kokous vähintään kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava erikseen seuran purkamisesta. 


21 § Seuran varojen luovuttaminen 

Jos seura on päätetty purkaa, sen varat on luovutettava johonkin seuran toiminta-alueen liikuntakasvatusta edistävään tarkoitukseen purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaisesti. Pesänselvitysmiehinä toimivat kokouksen valitsemat henkilöt. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.